Pulkkilan Nuorisoseura

Pulkkilan nuorisoseura perustettiin vuonna 1894. Tuolloin Oulun läänin kuvernööri vahvisti maanviljelijä Aaro F. Oravaisen, Kalle Mäkelän ja ylioppilas Herman Fågmanin anomuksesta seuran säännöt. Seuran perustajajäseniin kuuluivat myös maanviljelijä C. R. Kjellman, Kusti Mäkelä, kauppias Kusti Tervonen ja kauppa-apulainen Antti Hekkala. He halusivat luoda paikkakunnalle toimintaa, joka tukisi nuorten sivistystä ja yhteisöllisyyttä.

Varhaisvuodet ja ensimmäinen talo

Vuoden 1899 vuosikertomuksessa sanotaan, että seura on ollut nukuksissa sitä myöten, kun se perustettiin, paitsi yhden kerran vähän silmiään raottanut. Vuosisadan vaihteessa toiminta vilkastui. Seura piti yllä lukutupaa ja kirjastoa sekä järjesti esitelmätilaisuuksia ja arpajaisia. Insinööri Sandström perusti torvisoittokunnan, joka toimi läheisessä yhteistyössä seuran kanssa.

Tilda Junno on muistellut, että kokoukset pidettiin Näsillä ja jäsenmaksu oli markka. Kun Aleksi Näsi lahjoitti tontin seuran käyttöön, nuoret innostuivat niin paljon, että he kantoivat isäntää ja emäntää ”kultatoolissa”, so. neljän käden muodostamassa tuolissa, salin ympäri useaan kertaan ja lauloivat samalla. Ensimmäinen oma talo koottiin Laakkolasta ostetuista rakennuksista. Tämä Sovintolaksi nimetty talo valmistui vuonna 1902. Rakennushankkeen eteneminen oli suurelta osin Eero Ahon ansiota.

Sääntöjen uusimisen myötä mukaan tuli myös jäsenten ”fyysillisen kuntoisuuden kehittäminen” ja sitä myötä urheilukilpailut omalla joukolla sekä muiden seurojen kesken.

Tulipalo ja uusi rakennus

Heinäkuussa 1925 salama sytytti nuorisoseurantalon tuleen ja rakennus tuhoutui. Samalla paikalla paloi 85 vuotta myöhemmin Honkalinna, joka oli rakennettu suojeluskuntataloksi. Niilo Simojoelta hankittiin uusi tilava tontti, johon mahtui myös urheilukenttä. Tontin sijainti lähellä hautausmaata aiheutti hieman paheksuntaa. Rakennus teetettiin urakkatyönä ja siihen käytettiin eri lähteistä hankittuja materiaaleja. Junttolan tallirakennus ostettiin rungoksi ja Kytölän talon vanhoista hirsistä tehtiin juhlasali, näyttämö ja kahvihuone. Lisäksi saatiin kaksi vanhaa riihtä ja muuta rakennustavaraa. Uusi talo valmistui vuoden 1926 lopulla.

Suuret juhlat ja urheilutoiminta

Pulkkilassa järjestettiin suuria tapahtumia, joihin osallistui runsaasti väkeä. Oulun talousseuran juhlat toivat paikkakunnalle tuhansia kävijöitä. Valtiopäivämies K. V. Jäykkä oli usein puhujana juhlissa ja Jäykän pojat soittivat viulua. Seura järjesti myös omia kesäjuhlia, joihin kuului urheilukilpailuja. Pulkkilassa pidettiin piirimestaruuskilpailuja yleisurheilussa ja pesäpallossa. 

Nuorisoseuran talo. Laajennus rakennettu 1973.

Myöhemmät vuosikymmenet

Toiminta jatkui vilkkaana, kunnes sota-aika hiljensi seuran. Rakennus toimi evakkojen vastaanottopaikkana ja kouluna. 1960-luvulla toiminta oli vähäistä, mutta Kalervo Ojanaho sai sen elpymään. 1970-luvulla tanssit keräsivät satoja kävijöitä ja taloa laajennettiin vuonna 1973. Myöhemmin talousvaikeudet uhkasivat seuran toimintaa, mutta Erkki Junttola auttoi seuran takaisin jaloilleen. 

Suuri ponnistus oli vuoden 1990 maakuntajuhla, nimeltään Pieksut. Maakuntajuhla myös vuonna 2004, jolloin vietettiin Pulkkilan Nuorisoseuran 110-vuotisjuhlaa. Tämän tapahtuman nimi oli Kuhilaat.

Herätyksen alku

Rukoushuoneen tarina alkaa vuodesta 1888, kun Heikki Iso‑Junnon äkillinen kuolema pysäytti kylän. Ahon emäntä kutsui Haapavedeltä maallikkosaarnaajia, ja seurojen myötä monissa taloissa syntyi herätys. Juomingit lopetettiin ja alettiin pitää kotihartauksia. Seuroja järjestettiin Ahon ja Klaavun taloissa, ja mukana oli sekä kylän omia puhujia että vieraita saarnamiehiä.

Vilkas kylä ja Nuorisoliiton synty

1900‑luvun alussa Junnonoja oli elävä kylä, jossa oli meijereitä, kauppoja ja sahalaitos. Kansakoulu valmistui vuonna 1910. Nuorisoliitto perustettiin vuonna 1916 opettaja O. W. Pietiläisen johdolla. Nuoret kokoontuivat laulamaan, opiskelemaan ja retkeilemään Lamujoen rantaan.

Rukoushuoneen rakentaminen

Ajatus omasta rukoushuoneesta vahvistui 1910‑luvulla. Rakennusmestari Alenius suunnitteli talon, ja kyläläiset rakensivat sen talkoilla lahjoitetuista tarvikkeista. Tontin antoi Laakon talo. Timpureina toimivat Aukusti ja Matti Leskinen. Penkit ja sisustuksen teki nikkari Aapeli Hankonen, ja ikkunat suunnitteli opettaja Pietiläinen. Rukoushuone valmistui vuonna 1922, ja kyläläiset lahjoittivat sen Evankeliumiyhdistykselle vuonna 1925.

Toiminnan vilkkaat vuosikymmenet

1920–1930 ‑luvuilla kesäseurat kokosivat 200–300 osallistujaa. Puhujat majoittuivat Aholla ja pitempimatkalaiset yöpyivät lähitaloissa. Järjestettiin kevät- ja syysjuhlia sekä lähetysompeluiltoja. Keskeisiä toimijoita olivat Benjamin Aho, Aapeli Yliklaavu ja opettaja Pietiläinen.

Arki rukoushuoneella

Rukoushuoneen päädyssä oli vahtimestarin asunto. Ennen sotia siellä asui Anna‑Mari Ylioja, myöhemmin Hanna Aho, joka piti sivukirjastoa ja hoiti Osuuskassan asioita. Sota-aikana asunto oli evakoiden käytössä. Rukoushuoneella pidettiin jumalanpalveluksia, pyhäkoulua, äitienpäiväjuhlia ja elomyyjäisiä.

Korjaukset ja toiminnan vaihtelu

1960‑luvulla talo kunnostettiin lahjoituksin ja talkoilla. 1980‑luvulla tehtiin lisää korjauksia ja 2000‑luvun alussa EU‑tuella peruskorjaus. Sähköt saatiin lahjoitusvaroin vuonna 2007. Toiminta on vaihdellut, mutta Kauneimmat joululaulut ja pääsiäisen tilaisuudet säilyivät suosittuina läpi vuosikymmenten.

Kulttuuritupa tänään

Sukupolvet vaihtuivat, ja herätysliikkeen jäsenten määrä hiipui. Vuonna 2024 Suomen Evankeliumiyhdistys SLEY lahjoitti rukoushuoneen Laakkolan kyläyhdistykselle. Ympyrä sulkeutui, kun kyläläisten rakentama talo palasi kyläläisten omistukseen. Kyläyhdistys uusi talon ulkovuorauksen, joten talo palvelee nyt kyläläisiä kymmeniä vuosia. Sen akustiikka on poikkeuksellisen hyvä. Tässä Kulttuurituvaksi nimetyssä talossa järjestetään kulttuuritilaisuuksia ja tarvittaessa myös kirkollisia toimituksia.

Kuteita ja loimia näytelmän esitys Kulttuurituvalla 13.6.2025